Brigadier Stud

And I heard, as it were, the noise of thunder: One of the four beasts saying: "Come and see." And I saw. And behold, a white horse.

Miten tähän päädyttiin?

Olipa kerran tyttö, joka halusi itselleen upean kilparatsun, jota hän saattoi kohdella kuin aatelista. Pitkän ja tuskallisen odotuksen jälkeen hän päätti jättää ostoilmoituksen, hän tarjosi tulevalle kilpurilleen kotoisan tallin, paljon rakkautta ja huikeita kisatuloksia. Tyttö sai paljon tarjouksia toinen toistaan hienommista hevosista, kunnes tuli yksi yli muiden; lihaksikas tumma ori, joka valloitti tytön sydämen lopullisesti kultaisella luonteellaan. Ostotarjouksen tehtyään hän jännitti kovasti, mutta turhaan; hänestä tuli kuin tulikin tämän orin, Fleetwood BG:n, onnellinen omistaja. Niin alkoi wishmasterin puoliveristen tarina.

Wishmasterin puoliveriset oli vain pieni sivusto, joka tarjosi kodin kolmelle kilpailevalle puoliveriselle (Fleetwood BG, Suprant Cissy & Deception Hexen). Kuitenkin jostain selittämättömästä syystä, tallissa olikin pian yli kymmenen puoliveristä ja tilat yksinkertaisesti alkoivat käydä aivan liian pieniksi. Niimpä wishmaster otti ja lähti; pakkasi matkalaukkunsa ja hevoset rekkaan. Hän löysikin pian itsensä Saksasta, suuren puoliveritallin omistajana.

Brigadier on koti menestyville kilpa- ja siitoshevosille, joille tarjoamme suuret ja modernit tilat sekä paljon aikaa ja rakkautta. Pihapiiristämme löytyy suuri kilpatalli, wishmasterin oma luksustalo sekä hienot tilat ratsastukselle; suuri ja valoisa maneesi sekä hiekkakenttä. Tilat sopivat myös kilpailuiden järjestämiseen, ja Brigadierissa kilpaillaankin harva se viikko porrastettujen kilpailuiden parissa.

Miltä tulevaisuus näyttää?

Brigadierin kanssa tavoitteet ja haaveet ovat ajan myötä vain kasvaneet. Liikkeelle on lähdetty muutamasta yksityishevosesta, joka laajeni suuremmaksi kilpatalliksi. Koskaan tarkoituksena ei ollut toimia siittolana, mutta tänä päivänä, kun katselen hevosiani ja saavutuksiamme, voin hyvällä omalla tunnolla sanoa, että siitostoimintakin on ollut hyvällä mallilla. Hevosten kasvattamisesta on tullut erittäin tärkeä osa Brigadierin toimintaa ja sydämen asiani taitaakin nykypäivänä olla hienoista (palkituista) suvuista varsojen teettäminen. Mikäpä sen hienompi fiilis, kuin nähdä omien jalostuspäätöstensä johtavan gp-tason kilpureihin, jotka pärjäävätkin hienosti.

Kantahevoseni eivät ole ainakaan asiaa pätkääkään hankaloittaneet. Ne ovat pärjänneet moitteettomasti kilpailuissa omissa painotuslajeissaan sekä jättäneet jälkeensä upeita varsoja, joista on kasvanut kilparatojen tulevaisuuden lupauksia. Tulevaisuuden näkymät onkin erittäin toiveikkaat, ehkäpä sukulinjamme tulevat näkymään vielä vuosien saatossa virtuaalihevosten sukutauluissa - ehkä hieman kunnianhimoista, mutta aina on hyvä haaveilla! Parhaamme ainakin teemme jalostuksellisesti, unohtamatta nauttia hevostemme kanssa jokapäiväisestä arjesta ja yhdessä touhuamisesta - vaikka välillä syljeskelläänkin maneesin hiekkaa hampaankolosta tai muuten vain kiristellään hermoja. Yhteisymmärryksestä ja luottamisestahan koko hevosharrastuksessa on ensimmäisenä kyse.

Ketkä kuuluu talliporukkaan?


Minä, tallin pää, olen ehtinyt vierähtää jo kolmenkymmenen paremmalle puolelle. Lapsia minulla ei ole, kuten ei myöskään miestä. Koko elämäni keskittyy tällä hetkellä hevostilan pyörittämiseen, treenaamiseen ja kilpailemiseen - enkä koe sitä laisinkaan ongelmaksi. Elämänkumppani todennäköisesti löytyy sitten ajallaan hevospiireissä, eihän minua muualla näekään! Omien hevosten treenaamisen lisäksi valmennan myös tallityttöjäni eteenpäin ratsastusurillaan. Ulkopuolisiakin valmennan satunnaisesti ja kysynnän mukaan.
Vaikkei tallilla isäntää olekaan, homma pyörii silti mainiosti, kiitos ihanan työporukan. Tallityöntekijöitä meillä on palkattuna kolme; Linda, Sina ja Maer. He ovat vastuussa tallin puhtaanapidosta, hevosten tarhaamisesta, loimittamisesta jne, vaikka itsekin teen ihan näitä arjen askareita, ei yhdellä ihmisellä riitä rahkeet tämän kokoisen paikan pyörittämiseen. Palkkatyöläisten lisäksi tallilla pyörii paljon innokkaita apureita, kuten kaksi siskoani ja heidän lapsensa. Myös ulkopuolisia tallityttöjä on vuosien varrella joitain kappaleita kertynyt, vaikkei meillä olekaan mitään hoitohevospoliitiikkaa, emmekä toimi ratsastuskouluna. Olen kuitenkin siinä mielessä hyvin heltyväinen, että jos nuoret tulevat aktiivisesti itse kyselemään hommia tallilta ja pitävät sovitusta kiinni, niin tokihan meille mahtuu!
Yksi kantavimmista tukipilareista on kengittäjämme/yleismies Gerard - päälle viisikymppinen huumorintajuinen ja herttainen mies. Hän tuntuu toimittavan monesti melkoista isän roolia milloin kenellekin naisista, mutta se ei haittaa häntä laisinkaan. Gerard on hyvä työntekijä; hän tulee toimeen hevosten kanssa ja oman hevostaustansa ansiosta mies osaa myös ratsastaa sekä ajaa kengityksen lisäksi.

Tallihenki on aina ollut meillä leppoisa, eikä täällä riitapukareita katsella. Hommat hoidetaan asiallisesti ja huolellisesti - sen päälle ehtiikin rupatella tovin jos toisenkin satulahuoneessa termoskahvin ääressä tai käymään rennolla maastolenkillä ottamassa pientä peltolaukka kisailua. Sinäkin mahdut varmasti joukkoomme!

Kuvia